Luottokorttien historiaa

Tässä kerrotaan, miten luottokortit syntyivät, miten ne ovat kehittyneet ja miltä ne saattavat näyttää tulevaisuudessa.

Luottokortti-ideaa on sivuttu ensimmäisen kerran Edward Bellamyn kirjoittamassa epärealistisessa romaanissa vuonna 1887.

Tämä romaani kertoo tarinaa Julian Westistä, nuoresta amerikkalaisesta miehestä, joka 1800-luvun lopulla vaipui syvään hypnoosiin ja heräsi satakunta vuotta myöhemmin vuonna 2000.

Julian löytää itsensä samasta paikasta, mutta täysin erilaisesta maailmasta vuonna 2000. Hänen nukkuessaan Yhdysvallat on muuttunut sosialistiseksi utopiaksi.

Kirjan loppuosassa hahmotellaan Bellamyn ajatuksia tulevaisuuden parantamisesta.

Tärkeimmät teemat ovat osakemarkkinoiden vaarat, luottokorttien käyttö, sosialistisen oikeusjärjestelmän edut, musiikki ja “teollisen armeijan” käyttö tehtävien sujuvuuden parantamiseksi.

Nuori mies löytää tohtori Leeten, joka näyttää hänelle paikkoja ja selittää kaikki tämän uuden aikakauden edistysaskeleet, mukaan lukien jyrkästi lyhennetyt työajat työntekijöillä ja lähes reaaliaikainen, Internetin tapainen tavaroiden toimittaminen.

Tässä utopiassa kaikki työläiset jäävät eläkkeelle jo 45-vuotiaana kaikilla eduilla ja saavat syödä missä tahansa julkisessa ravintolassa.

Amerikan tuotantokapasiteetti on kansallisessa omistuksessa, ja yhteiskunnan hyödykkeet jaetaan tasapuolisesti sen kansalaisille. Merkittävä osa kirjasta on Leeten ja Westin välistä vuoropuhelua West ilmaisee hämmennyksensä tulevaisuuden yhteiskunnan toiminnasta ja Leete selittää vastaukset erilaisilla menetelmillä, kuten metaforin tai suorin vertailuin 1800-luvun yhteiskuntaan.

Historioitsija Jonathan Kenoyerin mukaan ajatus arvottoman välineen käyttämisestä pankkitapahtumien kuvaamiseen juontaa juurensa 5000 vuoden taakse, jolloin muinaiset mesopotamialaiset käyttivät savitauluja käydäkseen kauppaa Harappan sivilisaation kanssa.

Vaikka molempien sivilisaatioiden sinetillä varustettu savilaatta oli edelleen hankala väline, se päihitti varmasti kuparin, jota tuhansittain olisi pitänyt sulattaa tuon aikakauden kolikoiden tuottamiseksi.

Luottokortilla paljon etuja

Koko historiansa ajan luottokortit ovat tarjonneet etuja kaikkiin rahan muotoihin verrattuna: ne ovat taskukokoisia, helposti mukana pidettäviä, turvallisia eikä niillä ole itsessään mitään arvoa.

Maksukolikot tulivat käyttöön

Maksukolikoita ja muita vastaavia esineitä käytettiin 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Niitä oli eri muotoisia ja kokoisia erilaisista materiaalista valmistettuna, selluloidista (varhainen muovityyppi), kuparista, alumiinista, teräksestä ja muun tyyppisistä valkoisista metalleista.

Jokaisessa maksukolikossa oli yleensä pieni reikä, jonka ansiosta se voitiin asettaa avaimenperään. Nämä maksukolikot annettiin yleensä asiakkaille, joilla oli maksutilit tavarataloissa, hotelleissa ja niin edelleen. Maksukolikossa oli yleensä maksutilinumero sekä kauppiaan nimi ja logo.

Ensimmäiset luottokorteiksi luettavat maksuvälineet laskettiin liikkeelle Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella.

Maksuvälineen liikkeellelaskija oli Hotel Credit Letter Company -hotelliketju ja sen tarkoituksena oli tarjota hotellipalveluja vakituisille asiakkailleen.

Western Union toi markkinoille “Metal Moneyn”, joka on kuluttajaluottokortin edeltäjä.

Yhdysvalloissa otettiin 1920-luvulla käyttöön erilaisia kortteja varsinkin polttoaineen myyntiin. Luottokortit alun perin olikin kehitetty juuri polttoaineen maksamiseen.

Maksukortit Suomessa

Suomessa ensimmäiset maksukortit olivat niin ikään bensakortteja, kansainvälisten öljy-yhtiöiden myöntäminä. Ne saapuivat markkinoille 1950-luvulla. Ensimmäinen luottokortti suomessa aloitti 1960 luvulla.

Suomessa luottokortit alkoivat yleistymään vasta 1980-luvulla. Oletettiin, että luottokortin haltijalla menee hyvin. Luottokorttia pidettiin tällöin statussymbolina.

Suomessa lanseerattiin 1960 – luvulla luottokunnan OK-kortti.

Nykyisen mallinen luottokortti on melko tuore keksintö. Suomessa tunnetuin luottokortti on johtavan kansainvälisen korttiyhtiön Visa. Visa tuli käyttöön vuonna 1976 ja ensimmäiset kortit tulivat Suomeen 80-luvun alussa. Kyseessä oli niin ikään maksuaikakortti, siihen vasta 2000-luvulla oli mahdollista liittää luotto-ominaisuus.

Kansalliset pankkikortit jäi 2010-luvulla historiaan.

Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) ja kortit tuli olemaan EMV -yhteensopivia sirukortteja, jotka toimii kaikissa EU-maissa, Sveitsissä ja Norjassa.

Maksamisen tulevaisuus

Maksaminen on kehittynyt valtavasti ja luottokortin saa nykyään puhelimeen, älykelloon tai vaikkapa älysormukseen.

Nykyään  on jo saatavilla virtuaalisia luottokortteja. Eli voit generoida vaikkapa jokaiselle ostokselle eri luottokorttinumerot. Tämä luo turvallisuutta.

Tulevaisuuden luottokortti voi olla täysin välineetön. Maksaminen voi perustua vaikkapa sormenjälkeen, kasvojen tunnistamiseen ja onpahan jo testattu erilaisia ihon alle asetettavia sirujakin.

Luottokorttihistorian aikajana

n 1800-luku:

Kauppiaat käyttivät luottokolikoita ja maksulevyjä myöntääkseen luottoja paikallisille maanviljelijöille ja karjankasvattajille, kunnes he keräsivät voittoa sadosta.

1964:

Pankkiiri John Biggins lanseerasi maksukortin Charg-It, jota käytettiin kahden korttelin säteellä hänen pankistaan ​​New Yorkissa.

Asiakkaiden ostot välitettiin hänen pankkiinsa ja kauppiaille maksettiin takaisin myöhemmin niin sanotussa “suljetun kierron järjestelmässä”.

1950:

Diners Club Card debytoi, kun Frank McNamara unohti lompakkonsa eikä pystynyt maksamaan liikeillallista.

Hän ehdotti ideaa pienestä pahvisesta kortista, jota jäsenet voisivat käyttää maksukorttina ja maksaa laskun kokonaisuudessaan kuukausittain.

1958: American Express julkaisi ensimmäisen pahvista tehdyn luottokorttinsa, jota seurasi pian ensimmäinen muovikortti vuonna 1959.